Itsensä löytämisestä – jos ei tiedä, missä on päämäärä, ei voi tietää tietä sinne
Sivu 1 / 1
Itsensä löytämisestä – jos ei tiedä, missä on päämäärä, ei voi tietää tietä sinne
Jos ei tiedä, missä on päämäärä, ei voi tietää tietä sinne. Voisiko olla, että tämä pätee myös itsensä löytämiseen?
Se millaista on, kun on löytänyt itsensä, mitä silloin ajattelee ja tuntee, mitä tarpeita silloin on jne., se on kokemuksellista tietoa. Siksi sen voi tietää vain ihminen, joka on löytänyt itsensä. Ei koskaan ihminen, joka ei ole löytänyt itseään.
Tällöin on loogista, että ihmisen, joka etsii itseään, ei kannata asettaa itselleen minkäänlaista lopullista tavoitetta, päämäärää mihin pyrkii. Ihminen, joka ei ole löytänyt itseään ymmärtää kaiken itsestään hukassa olevasta näkökulmasta. Siksi lopullinen päämäärä, minkä hän asettaa itselleen, voi olla vain väärä.
Tällöin on loogista myöskin se, että itseään etsivän ihmisen ei kannata asettaa itselleen mitään lopullista, alusta loppuun rakennettua tietä, mitä hän kulkee päämääräänsä eli itsensä löytämiseen. Se tie voi olla vain väärä, sillä jos ei tiedä päämäärää, ei voi myöskään tietää tietä sinne.
Tällöin ei kannata myöskään uskoa ketään tässä asiassa. Ei minua eikä ketään muutakaan.
Kun joku itsensä löytänyt ihminen kertoo itseään etsivälle ihmiselle täysin oikein ja yksityiskohtaisesti, millaista on olla itsensä löytänyt, ei kuulija voi sitä siinäkään tapauksessa tietää ennen kuin vasta sitten, kun hän on löytänyt itsensä. Kuulija ymmärtää kerrotun asian omasta, itsestään hukassa olevasta näkökulmastaan väistämättä väärin. Jos hän saavuttaa tuon ymmärryksensä mukaisen tavoitteen, ei hän silti ole löytänyt itseään. Ja myöskin, kuulijalla ei ole mitään mahdollisuutta erottaa puhuuko itsensä löytämisestä kertova ihminen totta vai valehteleeko hän.
Kun joku itsensä löytänyt kertoo itseään etsivälle täysin oikein ja yksityiskohtaisesti alusta loppuun tien itsen löytämiseen, ei itseään etsivä voi silti tuota tietä tietää. Sen tietäminen vaatii, että tietää päämäärän, sillä jos ei tiedä päämäärää, ei voi myöskään tietää tietä sinne. Hän ymmärtää asian väistämättä väärin. Jos hän lähtee kulkemaan ymmärryksensä mukaista tietä, hän ei tule löytämään itseään. Ja myöskin, hänellä ei ole mitään mahdollisuutta erottaa puhuuko tiestä itsensä löytämiseen kertova ihminen totta vai valehteleeko hän.
Se millaista on, kun on löytänyt itsensä, mitä silloin ajattelee ja tuntee, mitä tarpeita silloin on jne., se on kokemuksellista tietoa. Siksi sen voi tietää vain ihminen, joka on löytänyt itsensä. Ei koskaan ihminen, joka ei ole löytänyt itseään.
Tällöin on loogista, että ihmisen, joka etsii itseään, ei kannata asettaa itselleen minkäänlaista lopullista tavoitetta, päämäärää mihin pyrkii. Ihminen, joka ei ole löytänyt itseään ymmärtää kaiken itsestään hukassa olevasta näkökulmasta. Siksi lopullinen päämäärä, minkä hän asettaa itselleen, voi olla vain väärä.
Tällöin on loogista myöskin se, että itseään etsivän ihmisen ei kannata asettaa itselleen mitään lopullista, alusta loppuun rakennettua tietä, mitä hän kulkee päämääräänsä eli itsensä löytämiseen. Se tie voi olla vain väärä, sillä jos ei tiedä päämäärää, ei voi myöskään tietää tietä sinne.
Tällöin ei kannata myöskään uskoa ketään tässä asiassa. Ei minua eikä ketään muutakaan.
Kun joku itsensä löytänyt ihminen kertoo itseään etsivälle ihmiselle täysin oikein ja yksityiskohtaisesti, millaista on olla itsensä löytänyt, ei kuulija voi sitä siinäkään tapauksessa tietää ennen kuin vasta sitten, kun hän on löytänyt itsensä. Kuulija ymmärtää kerrotun asian omasta, itsestään hukassa olevasta näkökulmastaan väistämättä väärin. Jos hän saavuttaa tuon ymmärryksensä mukaisen tavoitteen, ei hän silti ole löytänyt itseään. Ja myöskin, kuulijalla ei ole mitään mahdollisuutta erottaa puhuuko itsensä löytämisestä kertova ihminen totta vai valehteleeko hän.
Kun joku itsensä löytänyt kertoo itseään etsivälle täysin oikein ja yksityiskohtaisesti alusta loppuun tien itsen löytämiseen, ei itseään etsivä voi silti tuota tietä tietää. Sen tietäminen vaatii, että tietää päämäärän, sillä jos ei tiedä päämäärää, ei voi myöskään tietää tietä sinne. Hän ymmärtää asian väistämättä väärin. Jos hän lähtee kulkemaan ymmärryksensä mukaista tietä, hän ei tule löytämään itseään. Ja myöskin, hänellä ei ole mitään mahdollisuutta erottaa puhuuko tiestä itsensä löytämiseen kertova ihminen totta vai valehteleeko hän.
Sivu 1 / 1
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
|
|