Laki ihmisten välisestä tasa-arvosta

Perustuslaki sanoo, että kaikki Maapallon ihmiset ovat keskenään kaikin mahdollisin tavoin tasa-arvoisia.

Perustuslaki sanoo, että tiedeyhteisö määrittelee kunkin hetkisen parhaan tieteellisen tiedon mukaan sen, mitä on tasa-arvo.

Laki ihmisten välisestä tasa-arvosta sisältää tiedeyhteisön tämän hetkisen parhaan tieteellisen tiedon mukaisen määritelmän tasa-arvosta.

(Alla oleva on minun näkemykseni, ja se mallintaa sitä, miltä tiedeyhteisön näkemys saattaisi teknisesti näyttää.
En tiedä, miltä tiedeyhteisön sisältö näyttäisi.)

1. Kukaan ihminen ei saa käyttää pakkokeinoja toista ihmistä vastaan.
Kaikki ihmiset ovat vapaita toimimaan tai olemaan toimimatta haluamallaan tavalla.
Poikkeuksena on sellainen tilanne, missä ihminen on vaaraksi itselleen, toiselle ihmiselle, merkittävälle osalle materiaalista hyvinvointia, luonnolle tai ihminen rikkoo perustuslakia tai lakia.

2. Jokainen ihminen voi vapaasti osallistua yleiskoulutukseen.
Yleiskoulutus on kaikkea sellaista koulutusta, joka ei tähtää suoraan mihinkään ammattiin valmistumiseen.
Yleiskoulutusta ovat esimerkiksi perustaitojen oppimiseen (lukeminen, laskeminen yms.) tähtäävä ja yleissivistävä koulutus.
Yleiskoulutusta voi olla myös ammattiin valmistavan koulutuksen ulkopuolella tarjottavat ammatillisen koulutukseen liittyvät yksittäiset koulutukset.
Jos jossakin yleiskoulutuksessa on enemmän tulijoita kuin mitä on mahdollisista kerralla ottaa vastaan, ihmiset valitaan koulutukseen hakemisjärjestyksessä.

3. Jokainen ammattiin valmistavaan koulutukseen pääsemisen ehdot täyttävä ihminen voi vapaasti kouluttautua kyseiseen ammattiin.
Jos jossakin ammattiin valmistavassa koulutuksessa on enemmän koulutukseen pääsemisen ehdot täyttäviä tulijoita kuin mitä on mahdollisista kerralla ottaa vastaan, ihmiset valitaan koulutukseen hakemisjärjestyksessä.  

4. Jokainen ihminen voi työskennellä haluamallaan hyvinvointia tuottavalla alalla, jos hän täyttää kyseiseen ammattiin vaaditut pätevyysehdot.
Jos jossakin ammatissa enemmän tekijöitä kuin mitä välttämättä olisi tarpeen, työt jaetaan kaikkien halukkaiden kesken tasapuolisesti niin, että yksi henkilö tekee sitä lyhyempää päivää, mitä enemmän alalla on päteviä työntekijöitä.

5. Kaikki Maapallon luonnonvarat jaetaan ensisijaisesti tuotantopaikoille.
Luonnonvarojen jakamisesta yksittäisten ihmisten virkistyskäyttöön säädetään laissa erikseen.

6. Kaikki tuotantokäyttöön tarkoitetut luonnonvarat, tuotteet ja palvelut jaetaan tuotantopaikoille tarpeen mukaan ja tasapuolisesti.

1.6. Tarpeenmukainen ja tasapuolinen jakaminen tuotantopaikoille käytännössä:
Jos jotain luonnonvaraa, tuotetta tai palvelua riittää kaikille halukkaille niin paljon kuin he haluavat, aiheesta ei tarvitse tehdä erillisiä sopimuksia eikä lakeja.

Jos jotain luonnonvaraa, tuotetta tai palvelua ei riitä kaikille halukkaille niin paljon kuin he haluavat, kyseinen asia on jaettava tarpeen mukaan ja tasapuolisesti kaikkien halukkaiden kesken.
Jaettavasta luonnonvarasta, tuotteesta tai palvelusta riippuu kuinka niukan tuotteen tai palvelun jakelun tasapuolisuus käytännössä toteutetaan.

Keinoja tasapuolisuuden toteutumiseen voivat olla mm. seuraavat:

1. Asetetaan etusijalle sellainen tuotantopaikka, jonka tuotanto on ihmiselämän pelastamisen tai hyvinvoinnin kannalta merkittävintä.
Esim. Ruoan, veden tai lääkkeiden tuotannon tarve menee edelle huviristeilijän tuotannon tarpeen.
Nämä tilanteet voivat vaihdella eri aikoina.
Siksi konkreettista kattavaa listaa tärkeysjärjestyksestä ei voida tehdä.
Siksi voidaan antaa vain suuntaviivat.

2. Vuorojärjestys: Ensin tilanneet saavat ensin.
Kun kaikki ovat saaneet, alkaa uusi jakokierros.
Kirjaa pidetään vain nykyisestä ja edellisestä jakokierroksesta.
Esim. Elämän kannalta suhteellisen kiireettömien ja pysyvien asioiden jakaminen, josta riittää kaikille, mutta ei yhdellä jakamiskerralla.

3. Arvonta I: Arvotaan, kuka saa.
Kun kaikki ovat saaneet, alkaa uusi jakokierros.
Kirjaa pidetään vain nykyisestä ja edellisestä jakokierroksesta.
Esim. Elämän kannalta suhteellisen kiireettömien ja pysyvien asioiden jakaminen, josta riittää kaikille, mutta ei yhdellä jakamiskerralla.

4. Arvonta II: Arvotaan, kuka saa.
Esim. Elämän kannalta suhteellisen kiireettömien ja kertaluontoisten tuotteiden ja palveluiden jakaminen, josta ei missään tapauksessa riitä kaikille.

7. Kaikki Maapallon virkistyskäyttöön tarkoitetut luonnonvarat, yksittäisten ihmisten käyttöön tarkoitetut tuotteet ja palvelut jaetaan kaikkien Maapallon ihmisten kesken tasapuolisesti.

1.7. Tarpeenmukainen ja tasapuolinen jakaminen yksittäisille ihmisille käytännössä:
Jos jotain luonnonvaraa, tuotetta tai palvelua riittää kaikille halukkaille niin paljon kuin he haluavat, aiheesta ei tarvitse tehdä erillisiä sopimuksia eikä lakeja.

Jos jotain luonnonvaraa, tuotetta tai palvelua ei riitä kaikille halukkaille niin paljon kuin he haluavat, kyseinen asia on jaettava tasapuolisesti ja tarpeen mukaan kaikkien halukkaiden kesken.
Jaettavasta tuotteesta tai palvelusta riippuu kuinka niukan tuotteen tai palvelun jakelun tasapuolisuus käytännössä toteutetaan.

Keinoja tasapuolisuuden toteutumiseen voi olla mm. seuraavat:

1. Asetetaan etusijalle se, jolla on suurin tarve.
Esim I.
Elämän kannalta suhteellisen kiireellisten tuotteiden ja palveluiden jakaminen, kuten asunnot.
Ihminen, jolla ei ole lainkaan asuntoa on etusijalla asunnon saamisessa verrattuna ihmiseen, jolla on jo asunto ja joka etsii itselleen kakkosasuntoa.
Tällöin on pidettävä kirjaa siitä, mitä kullakin jo on.

Esim. II.
Elämän kannalta suhteellisen kiireellisten tuotteiden ja palveluiden jakaminen, kuten lääkärin vastaanotto.
Välittömässä hengenvaarassa oleva on etusijalla lääkärin vastaanotolle pääsyssä verrattuna ihmiseen, jonka sairaus ei vaadi välittömiä lääkärin toimia.

2. Vuorojärjestys: Ensin tulleet saavat ensin.
Kun kaikki ovat saaneet, alkaa uusi jakokierros.
Kirjaa pidetään vain nykyisestä ja edellisestä jakokierroksesta.
Esim. Elämän kannalta suhteellisen kiireettömien ja pysyvien tuotteiden ja palveluiden jakaminen, josta riittää kaikille, mutta ei yhdellä jakamiskerralla, kuten teatterin näytelmät tai konsertissa käynti.

3. Arvonta I: Arvotaan, kuka saa.
Kun kaikki ovat saaneet, alkaa uusi jakokierros.
Kirjaa pidetään vain nykyisestä ja edellisestä jakokierroksesta.
Esim. Elämän kannalta suhteellisen kiireettömien ja pysyvien tuotteiden ja palveluiden jakaminen, josta riittää kaikille, mutta ei yhdellä jakamiskerralla, kuten teatterin näytelmät tai konsertissa käynti.

4. Arvonta II: Arvotaan, kuka saa.
Esim. Elämän kannalta suhteellisen kiireettömien ja kertaluontoisten tuotteiden ja palveluiden jakaminen, josta ei missään tapauksessa riitä kaikille, kuten kertaluontoinen huviristeily vierasvenesatamassa viipyvässä loistoristeilijässä, joka haluaa tarjota paikallisille asukkaille yhden kerran risteilyelämyksen.  

8. Tasa-arvolla ei voida perustella:
– alalle soveltumattomien ihmisten valitsemista ammattiin johtavaan koulutukseen
– epäpätevien ihmisten valitsemista töihin
– ihmisen elämän ja hyvinvoinnin kannalta kiireellisen tuotannon keskeyttämistä, jotta voitaisiin tuottaa kiireettömiä asioita
– ihmisen elämän ja hyvinvoinnin kannalta kiireellisten asioiden jakamista ihmisille, joiden tarve on kiireetön, jos on ihmisiä, joilla on kiireinen tarve  
– järjetöntä toimintaa; rakennetaan puolikas lentokone ja puolikas laiva, koska luonnonvarojen, tuotteiden ja palveluiden sokea tasapuolinen jakamien ei mahdollista kaikkien rakentamista valmiiksi.

Koska kattavaa luetteloa ei voida tehdä, todettakoon, että kun lakia tasa-arvosta sovelletaan käytännössä, tämän kohdan 8. henkeä noudatetaan myös silloin, kun siitä ei ole kohdassa 8. erillistä mainintaa.