Mielihalun voimakkuudelle ei voida loogisesti antaa numeerista arvoa – rahan kanssa kaikki ihmiset tekevät silti juuri tätä

Polkupyörästä voidaan mitata vaikkapa pituus ja paino.
Kovankaan yrittämisen jälkeen siitä ei kuitenkaan saada mitattua sellaista ominaisuutta kuin rahallinen arvo.
Rahallinen arvo ei ole mitattava ominaisuus ylipäätään.

Silloin kun puhutaan asioiden rahallisesta arvosta, puhutaan tarkalleen ottaen ihmisten arvotuksista, arvostuksista, mielihaluista jne.
Siitä, kuinka paljon ostaja ja myyjä kumpikin tahollaan potentiaalisen kauppatapahtuman kohdetta arvottaa ja siitä, löytävätkö he tavalla tai toisella itsestään yhteisen, molemmille sopivan määrän tuota arvotusta.

Ihmiset voivat varmastikin arvottaa asioita.
Voidaan ajatella, että elämänkumppanini on minulle tärkeä.
Ihmiset voivat myöskin arvottaa eri asioita eri arvoisiksi.
Voidaan ajatella, että pidän sienistä, mutta pidän enemmän mustikoista.
Näissä ei olla ongelmissa logiikan kanssa.

Ongelmiin logiikan kanssa kuitenkin törmätään silloin, kun ihminen antaa henkilökohtaisen arvotuksen, arvostuksen tai mielihalun voimakkuudelle numeerisen arvon.
Olemme jo järjen rajan tuolla puolen, kun puhumme, että "haluan naapurin Lassen seuraa 50 verran, mutta elämänkumppanini seuraa 120 verran".
Tai että "haluan syödä sieniä 30 verran, mutta mustikoita 28% enemmän".
Kuinka paljon kovempaa täytyy haluta syödä mustikoita kuin sieniä, että ero olisi 28%:n tai 8,4:n verran?
Juuri tällaisesta toiminnasta kuitenkin on kyse, kun käytetään rahaa, ostetaan, myydään ja tehdään kauppaa.

Rahaan liittyvät ongelmat liikkuvat vaivatta vaihtamisen puolelle.
Vaihtamisessa asia menisi näin: Haluan elämänkumppanini seuraa 2,4 kertaa enemmän kuin naapurin Lassen seuraa ja haluan syödä mustikoita 1,28 kertaa enemmän kuin sieniä.
Tässäkin annetaan numeerisia arvoja henkilökohtaisten arvotuksien eri voimakkuuksille, mutta niiden ja numeroiden välinen yhteys jää edelleen osoittamatta.

On mahdotonta osoittaa, mikä yhteys on tietyllä määrällä yksittäisen ihmisen mielihalua ja sitä kuvaavalla numeerisella arvolla.

Niinpä on täysin mahdotonta osoittaa sitäkään, mikä yhteys on kahden ihmisen – ostajan ja myyjän – yhteisellä määrällä mielihalua ja sitä kuvaavalla numerolla.

Kun kaikki maailman seitsemän miljardia ihmistä sitten antavat mielihalujensa eri voimakkuuksille numeerisia arvoja ja harjoittavat keskenään sellaista yhteistoimintaa, joka perustuu näihin ei mistään tuleviin numeroihin, on meillä käsillä kenties jonkinlainen järjettömän toiminnan huipentuma: nykyinen talous- ja rahajärjestelmä.