Kolumni: Päiväkoti, maksulliset ihmissuhteet ja teeskentely

Koska ihminen on kokonaisuus, maksun vastaanottaminen kohdistuu aina koko ihmiseen.
Ei voida ajatella, että se kohdistuu vain oikeaan käteen, mutta ei muuhun kehoon.
Tai että se kohdistuu vain kehoon, mutta ei ajatteluun.
Sikäli kun ihminen on kokonaisuus, näitä asioita ei voi erottaa toisistaan.
Tällöin maksun vastaanottaminen kohdistuu aina myös ihmisen sosiaalisuuteen ja sosiaaliseen toimintaan.

Aitoon ihmissuhteeseen ei kuulu se, että ihminen ottaa siitä vastaan maksun.
Päiväkodin työntekijä ei voi olla työaikana aidossa suhteessa hoitamaansa lapseen vastaanottamansa maksun takia.

Jos ihmissuhde ei ole aito, millainen se silloin on?
Silloin se on tietenkin teennäinen.

Päiväkodissa lapsi saa mallin teennäisille ihmissuhteille.
Mallioppiminen on yksi lapsen tärkeimmistä tavoista oppia.
Teennäisessä ihmissuhteessa päiväkodin työntekijään lapsi käytännön kokemuksen kautta luo myös konkreettisia käyttäytymismalleja, kuinka teennäisissä ihmissuhteissa toimitaan.

Kun kukaan ei kerro tai edes vihjaa lapselle, mistä päiväkodin maksullisten aikuisten ja lasten välisissä ihmissuhteissa on kysymys, malli opitaan ja toimintamallit luodaan tiedostamatta.
Valitettavan usein nämä myös jäävät lapselle tiedostamattomaksi "tiedoksi" siitä, mitä on aito ihmissuhde.

Tilanne ei muutu sen enempää peruskoulussa, ammattikoulussa kuin lukiossakaan.
Lapsen ja nuoren saamat mallit ja kokemukset aikuisista näissä paikoissa ovat kaikki malleja ja kokemuksia maksullisista ja siten väistämättä teennäisistä ihmissuhteista.

Onneksi suurimmalla osalla lapsista ja nuorista on muitakin ihmissuhteita kuin suhteita työntekijöihin heidän työaikanaan.
Tällöin he saavat kokemuksia myös aidoista ihmissuhteista.

Maksullisessa ja maksuttomassa ihmissuhteessa on iso laadullinen ero.

Tuon eron huomaaminen ja kokemuksellinen ymmärtäminen lisää hyvinvointia sellaisissa suhteissa, joissa kukaan ei ota maksua keneltäkään.
Tällöin maksullisen suhteen teennäisyys ei pääse huomaamatta lipsahtamaan maksuttomaan, aitoon ihmissuhteeseen.

Maksullisen ja maksuttoman ihmissuhteen laadullisen eron tunnistamisesta on toinenkin hyöty.
Se auttaa meitä poistamaan suhteistamme lopullisesti tuon elementin, joka pakottaa meidät teeskentelemään toisillemme.

Tällöin lapset saavat elää aitoina lapsina.
Tällöin he myös saavat kasvaa aidoiksi aikuisiksi, jotka eivät huomaamattaan pakota lapsia teeskentelemään.

Ps. Tämän kirjoituksen tarkoitus on tuoda kenelle tahansa helposti ja nopeasti pohdittavaksi sellainen kysymys, että onko mahdollista, että sellaisissa ihmissuhteissa, joihin liittyy yhden tai useamman ihmisen osalta palkkion vastaanottamista saattaa liittyä todellisia ongelmia.

Halusin tehdä tästä helposti luettavan kirjoituksen ja siksi tein kompromisseja tarkkuuden kanssa.
Tämä kirjoitus ei kuvaa tarkasti, mitä ajattelen siitä, mitä tapahtuu ihmissuhteissa, joihin yhdellä tai useammalla ihmisellä liittyy palkkion vastaanottamista.
Kyseessä on minusta paljon vakavampi ongelma kuin mitä tämä kirjoitus antaa ymmärtää.

Se, mitä tarkalleen ottaen ajattelen siitä, mitä ihmisessä tapahtuu, kun hän vastaanottaa palkkion selviää alla olevien linkkien kirjoituksisista.
Näiden kirjoitusten sisällön perusteella on mahdollista pohtia tarkemmin, mitä ne tarkoittavat ihmissuhteiden kannalta päiväkodeissa ja missä tahansa muissa ihmissuhteissa, mihin liittyy palkkion vastaan ottamista yhdellä tai useammalla ihmisellä.  

http://kaikkea-kaikesta.luofoorumi.com/t101-miksi-palkkio-on-pakottamista

http://kaikkea-kaikesta.luofoorumi.com/t188-miksi-pakottaminen-vieraannuttaa-ihmisen-itsestaan